keskiviikko 21. syyskuuta 2011
lauantai 17. syyskuuta 2011
Kyllä saa olla ylpeä!
Elokuun viimeisenä viikonloppuna matkasimme Hauholle, Wuolteen Kartanolle erkkariin. Paikka oli upea! Matkalla tosin meinasimme heti ajaa peurakolarin, mutta onneksi siltä vältyttiin ja päästiin turvallisesti paikan päälle. Erkkari oli todella hieno tapahtuma ja oli hauska nähdä myös epävirallisia luokkia ja mm. "kaljuja" ihan livenä. Tedi sai ERI:n, johon olin enemmän kuin tyytyväinen. Erkkarissa nimittäin taso on niin huikea, että nyt ihan tosissani odotin sitä EH:ta. Tuomarina oli Sue Goddard Iso-Britanniasta, joka saneli Tedistä näin: 11 months. Slightly smaller. Head OK. Good eye + mouth. Neat, well placed hocks. Moved well both ways. Coat cleasing well.
Tänään sitten menimme Hyvinkäälle ryhmänäyttelyyn Divan ja Leenan kanssa. Eilen meillä olikin taas pieni homma Tedin turkin kanssa, sillä se on kyllä aikamoinen. Takkuja ilmestyy joka sekunti lisää sitä mukaa mitä niitä harjaa pois.. Suuret kiitokset kuuluu kyllä Marikalle, joka trimmasi Tedin ja Leenalle, joka tuli vielä auttamaan pesussa ja harjaamisessa.. Eikä siinä mennytkään kuin puoli yhteen yöllä, mutta kyllä kannatti, sillä Tedi sai ensin ERI:n ja SA:n, oli PU1 ja saatiin toinen SERT! Tässä vaiheessa mulla meinasi jo oikeasti henki lähteä ja kädet tärisi. Sitten piti vielä kerta mennä juoksentelemaan kehässä Miisan kanssa, jossa Tedi sijoittui VSP:ksi. Tämä menestys on ihan uskomatonta tuolle pikku-ukolle ja mun pääkopalleni, joka aiheuttaa varmaan taas sen että kävelen seuraavan viikon naama näkkärillä :) Tuomarina Hyvinkäällä oli Tarja Löfman. Tedin arvostelu: Mittasuhteiltaan tyypillinen juniori uros, jolla hyvä sukupuolileima. Hyvä pigmentti ja purenta. Oikeat pään mittasuhteet ja hyvä otsapenger. Kallo-osa saa vielä täyttyä. Ikäisekseen hyvä rintakehä. Sopivasti kulmautunut etuosa. Liikkuu erinomaisella yhdensuuntaisella askeleella. Vielä hieman pehmeä karva. Esitetään erinomaisesti.
Varsinkin tuosta viimeisestä lauseesta sain taas lisää rohkeutta.. Ehkäpä mä vielä joskus opin ihan kunnolla tuon esittämisenkin. Onneksi mulla on maailman paras koira sen harjoitteluun, Tedi kun ei vähistä hötkyile :) Nyt kun katsoo tuota rättiväsynyttä palleroa tuossa vieressä, en voisi enempää olla Sannan kanssa samaa mieltä, sillä hän totesi tänään että kohtalo taisi johdattaa mut ja Tedin yhteen kun siihen jo pienokaisena niin tykästyin. On se vaan niin täydellinen mulle!
maanantai 1. elokuuta 2011
Näytelmiä
Toki ollaan otettu rennostikin ja mökkeilty.. Tedi rakastaa mökkielämää! Siellä se saa 24/7 juosta vapaana pisin metsiä, tosin kovin kauas mökistä se ei yksinään lähde. Aina kun ajamme mökille, alkaa mökkitien päässä kuulua auton takapäästä vinku ja parku, kun Tepponen tajuaa mihin ollaan menossa! Mökillämme on järvi, jossa ei ole rantaa vaan upottava mutapohja, joten emme ole päästäneet Tediä lainkaan rantaan. Mökiltä rantaan menee isot rappuset, joita Tedi menee aina muutaman alas, mutta tulee kiltisti takaisin ylös, eikä sillä juurikaan ole mitään innostusta lähteä seikkailemaan laiturille, onneksi.
Mutta nyt vähän näytelmäkertomuksia, eli toukokuussa olimme Harjavallan ryhmänäyttelyssä. Tulimme edellisenä päivänä Kankaanpäähään mummilaan yöksi ja aamulla nappasimme Tintin mukaan ja lähdimme kohti Harjavaltaa. Minua (tietenkin) jännitti aivan suunnattomasti, mutta Tedi elvisteli itsensä upeasti ROP-pennuksi KP:n kera! :) Ihanainen Dharma oli VSP-pentu.
Tuomarina meillä oli Romanialainen Csaba Zsolt Lokodi, joka saneli Tedistä näin: Very nice paraller front. Good hair & color. Strong nose. Correct Bite. Good compact, exc hair quality.
Kesäkuussa pidimme väliä näyttelyssä, mutta heinäkuun alussa lähdimme Sannan kanssa Tuusulaan. Päivä oli aivan älyttömän kuuma ja itse kukin teki hiljaista kuolemaa siellä. Onneksi tuomari piti hyvää tahtia kehässä, joten emme joutuneet kauaa odottelemaan paahteessa. Tuusula oli ensimmäinen kerta junioriluokassa ja voi kuinka miniltä Tedi näyttikään muiden junnujen vieressä, jotka molemmat olivat jo pitkälti toista vuotta. Täältä nappasimmekin mukaan vain EH:n. Martta-sisko tuli myös sinne ja sai tuliaisiksi ERI:n. Tuomarina oli Annukka Paloheimo, jonka arvostelu meni näin: Melko pieni, hyvin tiivisrakenteinen. Kokoon sopiva pää. Luomipigmentti vielä kesken. Hyvä purenta. Hyvä takaosa. Karva saisi olla karheampaa. Hyvät sivuliikkeet. Saa vielä kasvaa useamman sentin korkeutta.
16. heinäkuuta painelimme Tedin kanssa Pöytyälle. Mukaamme tuli siskoni Sonja, ja saatiin ensimmäistä kertaa käyttää hienoa telttaamme! Ja teltta olikin tarpeen, sillä välillä vettä tuli taivaan täydeltä, mutta onneksi juuri kehämme aikaan aurinko paistoi. Pöytyällä Tedi sai ERI:n ja oli JUK1. Tuomarinamme tällä kertaa oli Harri Lehkonen, joka saneli Tedistä näin: Ikäisekseen hyvin kehittynyt uros. Oikeat mittasuhteet päässä ja kuonossa. Hyvät korvat. Rintakehän tulee vahvistua. Hyvä ylälinja. Tasapainoiset kulmaukset. Tyypillinen nuoren koiran turkki ja väri. Rodunomaiset liikkeet. Tarvitsee aikaa aikuistua.
Viime viikonloppuna painelimme heti perjantaina mökille, sillä oli niin hieno ilma! Lauantaina ajoimme Tintin luokse pesemään ja puunaamaan Tedin.. Tedillä on nyt turkinvaihto päällä ja takkuja löytyy! Ensin harjasimme Tediä Ridgen kanssa pari tuntia mökillä ja Tintin luona vierähti vielä muutama tunti.. mutta lopputuloksena oli upea herra! Tintti tuli mukaamme ja auttoi taas turkin viimeistelyssä minun panikoidessa :D Olin täysin varma, että Tedi saa EH:n, sillä se on vielä pieni ja suurin osa tuomareista ei siitä oikein pidä, mutta yllätys olikin ERITTÄIN positiivinen, sillä Tedi sai heti ERI:n ja SA:n ja oli upeasti JUK1, PU2 ja sai vara-sertin! Meinasin pyörtyä kun nauhoja lätkittiin käteeni vähän enemmän kuin vain se yksi sininen ja olen niiiin ylpeä Tedistä! Kaikki töissäkin taitaa jo tietää, miten meillä meni.. No onni kuuluu jakaa! Tuomarina oli Pedro Sanches Delerue Portugalista, jonka arvostelu meni näin: Small size, specially for a male. Good proportions. Correct head. Good neck and topline. Well set hocks. Correct movement and coat for the age.
Seuraavana meillä onkin vuorossa Nokian ryhmänäyttely, joten nyt on pari viikonloppua vapaata. Nyt taidan painua taas harjan kanssa Tediä kiusaamaan, sillä tällä hetkellä ei parane jättää päivääkään harjaamatta, tai on kahta kauheampi työ seuraavana päivänä!
lauantai 14. toukokuuta 2011
Rauma 14.5.2011
No eiköhän koko aamun vettä satanut täysillä ja päästyämme lähdepellolle, sade vain yltyi. Ainoaksi ratkaisuksi pitää Tedin turkki edes jotenkin kuosissa, päädyimme ostamaan kevythäkin. Muutenkin olin sen ostoa suunnitellut, mutta nyt se sitten tuli kerralla tarpeeseen ja Tedi oli oikein tyytyväinen uuteen koppiinsa. Pentuluokassa Tedi oli ainoa uros. Minua tietenkin taas jännitti aivan suunnattomasti ja tietenkin harmitti kun ei oikein saanut laitettua Tediä tuossa sateessa. Tedin turkin laittamisesta kuuluukin suuren suuri kiitos Mirvalle, joka viitsi vähän katsoa ja laittaa turkkia ojennukseen :)
Hieman sählättiin siellä kehässä, kun en oikein tajunnut taaskaan mitään ja Tedikin koitti kokoajan istua... Harjoituksen puutetta. Kuitenkin loppujen lopuksi Tepponen sitten pokkasi KP:n omasta kehästään ja sitten oltiin vielä Dharman kanssa, jossa Tedi sijoittui VSP:ksi. Tuomari vielä totesi, että Tedi on todella lupaava, mutta kannattaa harjoitella hieman enemmän.. ja tästä olen täysin samaa mieltä! Nyt alkaakin siis kova näyttelytreenaaminen meillä. Mutta siis todella hyvä saavutus, en olisi uskonut, että tällaiseen päästään heti ekassa virallisessa näyttelyssä! Nyt Tedi onkin ansainnut kunnon sapuskat ja sen jälkeen lähdetään illaksi mökille, jossa saa painaa niin paljon kuin sielu sietää.. jos jaksaa tämän päivän jälkeen ;)
Tuomarinamme oli Brenda Banbury Iso-Britanniasta, ja tässä vielä Tedin arvostelu:
Compact. Good topline and angulation. Good skull and muzzle. Dark eyes. Large black nose. Ears well set. 8 months. Coat still very soft. Very promising. Moved well.
Kuvia ei sieltä vesisateesta keritty ottamaan, mutta videolle saatiin tallennettua suorituksemme.. Tarvitsee katsoa, jos sitä saisi koneelle siirrettyä :)
torstai 7. huhtikuuta 2011
Kuulumispläjäys
Suurin syy kirjoittamattomuuteeni on tainnut olla Jasun poismeno. Jasu kärsi virtsakivistä ja nivelrikosta, joiden vuoksi tämä raskas päätös oli tehtävä, sillä emme halunneet pitkittää kärsimystä. Tämä oli (ja on edelleen) kova paikka minulle, sillä Jasu on ollut meillä yli puolet elämästäni ja tulee aina olemaan minulle se ensimmäinen maailman paras koira. Nyt kuitenkin tiedämme, että Jasulla on parempi olo sateenkaarisillalla :) Ja onneksi minulla on Tedi, joka on toiminut maailman parhaana lohduttajana! Nyt on sivu kääntynyt meidän elämässä ja uudet tuulet puhaltaa - vanhat pääsevät ikuiseen rauhaan ja nuoret ovat tuomassa iloa meidän arkeen.
Mutta tästä päästäänkin iloisempiin asioihin käsiksi. Kävimme maaliskuun alkupuolella Kankaanpäässä taas moikkaamassa Tinttiä ja Rasmusta. Aluksi Tediä taas vähän jännitti, kun Rasmus oli niin innoissaan, mutta kohta ne painivatkin täysillä. Se oli hauskan ja välillä hurjankin näköistä menoa, kun nämä kaksi riehuivat! Rasmus osasi kuitenkin todella hienosti olla Tedin kanssa ja olikin välillä lattialla peppu pystyssä, kun Tedi vaan hyppi yli :D Meidän täytyy taas tässä pian tehdä visiitti Kankaanpäähän, niin paljon pojat tuntuivat tykkäävän remuamisesta keskenään.
Tintti oli myös täällä Turussa Ruissalon kylpylässä ja lähdimmekin sinne myös vähän näyttäytymään. Saimme luvan mennä kylpylän aulaan ja Tedi sai hetkessä monen monta ihailijaa! Ja muutamat vanhat ihmiset kertoilivat, kuinka heidän tutuillaan oli aikoja sitten ollut samanlainen koira, eikä ollut mitään pahaa sanottavaa. Tedi käyttäytyikin niin mallikkaasti, että kyllä kehtaa useamminkin viedä julkisille paikoille.
Kävimme myös maaliskuussa Lohjalla taas vähän pyörähtämässä kehässä. Menestystä ei taaskaan sadellut ruusukkeittain, mutta kokemusta sitäkin enemmän. Minua jännitti paljon enemmän kuin edellisellä kerralla, hyvä etten ihan oikeasti pyörtynyt kehään! Tästäpä siis tuumin, että pakko varmaan harjoitella vähän enemmän, ainakin minun osalta! Olenkin katsellut mätsäreitä, joita nyt kevätaikaan alkaa olemaan enemmän. Ainakin Kaarinassa ja Raumalla on sellaiset, mihin ollaan menossa ennen Tampereen näyttelyä.
Nyt on alkanut ihanat kurakelit! Alunperin ajattelin, että kyllä me pärjätään tämä kevät ilman mitään ylimääräisiä pukemisia, kun Tedi on niin "pieni" ja .... Enpä oikein tiedä mitä olen ajatellut. Käytiin ostamassa pojille kuratossut Mustista&Mirristä, mutta eipä niistä hirveästi apua lenkillä ole. Tossut kun taitaa olla vähän liian pienet ja lyhyet Tedille, joten varsinkin etutassuista ne tipahtaa aika äkkiä, eivätkä ne tosiaan suojaa kuin sen käpälän. Eilenkin lenkin jälkeen ei olisi uskonut, että Tedillä on valkoista karvaa jossain ja myös minun housut olivat muuttuneet ruskeiksi. Tedin mielestä kun on niin älyttömän kivaa hyppiä jokaisessa mutalammikossa ja tehdä välillä sellaisia spurtteja että rapa roiskuu! No, hyvä puoli on se että lenkin ajan meillä molemmilla kyllä on todella kivaa, mutta lenkin jälkeen ei niinkään :D Nyt meillä onkin etsinnässä kurapuku Tedille, jotta saa sitten riehua vapaammin.
Pitää vielä tämän turkkitouhotuksen päätteeksi todeta, että olen erittäin kiitollinen kaikille, ketkä vakuuttivat, että pentua todellakin kannattaa harjata päivittäin ja pestä usein. Viime lauantaina veimme koirat koirapuistoon heti aamulla ja Tedi leikki siellä sydämensä kyllyydestä 4 kuukautisen landseerin kanssa, jälkikin oli sitten sen mukaista kun vuorotellen pyörittiin siellä mudassa. Meillä oli lauantaiksi suunniteltukin pesupäivä, joten riehumisen jälkeen painuttiin sitten pesulle kotiin. Siinä sitten pesun jälkeen föönatessa mietin, että nyt tuntuu siltä että on saavuttanut jotain, kun koira maata retkottaa trimmauspöydällä silmät väärinpäin ja vain kuorsaus kuuluu kun föönin laittaa pois päältä. Tedi ei siis enää oikein korvaansakaan lotkauta näille touhuille, meinaa varmaan vaan että tupsuta nyt siinä sitten kun olet noin innoissasi, meikäpoika ottaa tirsat.
keskiviikko 2. maaliskuuta 2011
Näytelmiä
19.2 matkasimme sitten Lohjalle Tedin ensimmäiseen pentunäyttelyyn. Tedi oli aivan tohkeissaan kun pääsimme paikan päälle ja siellä oli kasoittain uusia karvaisia kavereita. Kuitenkin kun istuimme hetken paikoillamme, Tedi lopetti piipppailun ja riehumisen ja päätti seurailla tilannetta vähän lunkimmin. Minä olin aivan pyörtymisen partaalla, sillä olihan tämä minullekin ensimmäinen kerta "kunnon kehässä" sitten.. no varmaan 8 vuoden. Näyttelyssä oli lisäksemme vain yksi lammaskoira, Azedag's My Secret Storyteller eli Paavo. Paavo oli Tediä ihan hirveästi isompi, joten edustimme aika lailla ääripäitä. Kehään päästyämme Tedi käyttäytyi oikein mallikkaasti, seisoi nätisti ja enne kaikkea liikkui aivan mielettömän hyvin. Tuomari mittasi Tedin säkäkorkeuden ja se oli 52cm. Hieman hän epäili, että kasvaako Tedi alarajaan asti. Koko touhu oli kuitenkin hieman outo, sillä tuomari ei oikein tiennyt lampureista ja oli varmasti hieman hämillään näistä kahdesta täysin erilaisesta pennusta. Lopputuloksena Paavo sai ykkösen ja Tedi kakkosen, eikä muuta sitten jaettukaan. Tuomari vielä kehotti meitä viemään pojat jollekin asiantuntevalle tuomarille.. Kaiken kaikkiaan reissu oli kyllä todella mukava ja saatiin kunnon harjoitusta tulevia koitoksia varten! Tässä kuussa sitten uudestaan :)
Tässä vielä tuomarin arvostelu Tedistä kokonaisuudessaan:
Pieni, mittasuhteiltaan oikea pentu, jolla vahva pää. Luusto saisi olla hieman vahvempi. Niukasti kulmautunut edestä, riittävästi takaa. Hyvä, pitkä sääri. Kaula voisi olla hieman pidempi. Köyristää hieman ylälinjaansa. Vielä kovin kapea runko. Liikkuu hyvin.
Hiihtoloman vietimmekin Tedin kanssa Raumalla. Ridge ja Elmo olivat myös kotonaan, ja kävimmekin pariin otteeseen juoksuttamassa poikia Unajan metikössä. Voi sitä riemua, kun nämä karasivat edestakaisin metsässä ja hyvin maittoi uni sen jälkeen!
Olemme nyt myös täällä Turussa käyneet muutaman kerran koirapuistossa, tosin niin myöhään että siellä ei yleensä ole ollut muita. Eilinen olikin poikkeus, sillä siellä oli meidän lisäksi 4 muutakin koiraa. Tedi oli aivan innoissaan uusista kavereista ja paineli täysillä menemään.
Kävimme myös ennen hiihtolomaa iltalenkillä Divan (Bluechannel Dancing Diva) kanssa, ja pikkuiset olivat ihana pari juostessaan keskenään. Tedi vähän aluksi arasteli innokasta Divaa, taisi olla vaan kohtelias naiselle, mutta kun vähän tutustui niin kyllä vauhtia riitti näissä karvapalleroissa.
Tedi on kasvanut taas huimasti. Hiihtolomalla mittasin sen säkäkorkeuden kotona, ja poika oli kasvanut viikossa 1,5cm eli mittaa tuli jo 53,5cm. Luultavasti Tedi siis ainakin alarajan vielä jossain vaiheessa saavuttaa :) Tepposelle on myös ihan nyt tullut vähän enemmän massaa, eikä hän ole enää niin kapea ja luikku, vaan alkaa näyttää ihan hienolta miehenalulta.
Olemme vaihtaneet ruuan nyt J&V Junioriin ja sitä on toinen säkki menossa. Ruoka maittaa Tedille hyvin (toisaalta, mikä ruoka ei maittaisi...) ja Tedi on pysynyt hyvässä kunnossa tuon ruuan kanssa.
En viitsi tänne latailla hirveästi kuvia, ettei koko tila mene niihin, joten tein Tedille oman kuvasivuston. Sinne pääsee tästä. Tuolta löytyy enemmänkin kuvia ja koko ajan laitan lisää, kunhan vaan ehdin!
perjantai 11. helmikuuta 2011
Tapahtumia tapahtumien jälkeen..
Viime viikonloppuna lähdimme torstaina Raumalle. Olimme koko viikon katselleet Tedin hampaita oikeen suurennuslasin kanssa, sillä näytti että toisen yläkulmurin vierestä alkaa puskemaan hammas - ja niinhän se alkoi. Heilutteluista ja repimisleikeistä huolimatta hammas pysyi tiukasti kiinni, joten pe-aamulla soitettiin eläinlääkääriin ja saatiinkin heti aamupäivälle aika. Tedi nukutettiin ja kaikki kolme maitohammaskulmuria otettiin pois.. ja aikamoiset torahampaat ne olikin! Kun toin Tedin kotiin, Jasu tuli ihmettelemään, että mikäs sitä vaivaa kun se ei yritä juostakaan yli vaan makaa ihan hiljaa.. ja pian Jasu sitten osoittikin suurta myötätuntoa Tediä kohtaan ja päätti valvoa pikkuisen unta :) Ikinä ennen vanha herra ei ole vapaaehtoisesti tullut Tepposta lähellekään, mutta nyt meidän "sisar hento valkoinen" nukkui Tedin vieressä. Kyllä noilla koirilla taitaa jokin kuudes aisti olla. Tedi siitä sitten virkosi muutaman tunnin kuluttua ja heti piti yrittää pureskella pehmolelua.. koko ilta meni vähän unen ja valveen rajamailla ja Tedi oli surullisen huvittava näky hoiperrellessaan kännisenä. Kuitenkin iltaan mennessä Teppo oli jo unohtanut kaiken kokemansa vääryyden ja halusi vaan leikkiä.
Tintti oli tehnyt meille aivan upean tyynyliinan, jossa oli Tepponen, kiitoksia siitä vielä kerran! :) Saimme myös lainaksi tyttöjen metallihäkin, jotta voimme aloittaa häkkiharjoittelun. Häkki seisookin nyt minun huoneessa ja Tedi käy siellä välillä vähän makoilemassa tai muuten vaan tutkailemassa. Mitään kammoa sillä ei siis ainakaan sitä kohtaan ole, mikä on hyvä juttu!
Meidän pitää kyllä ruveta käymään useammin Kankaanpäässä, sillä meillä oli hurjan kivaa ja olisi tietysti mukavaa jos Tedi ja Rasmus tottuisivat toisiinsa ja tulisivat hyvin toimeen.
Olemme nyt muutamaan otteeseen käyneet myös läheisessä koirapuistossa iltamyöhään, jolloin siellä ei ole paljon koiria. On kiva, kun pojat saavat päästellä niin paljon kuin jaloista lähtee, tuo meidän piha on kuitenkin aika pieni oikein kunnon karaamiseen.. mutta mikä hienompaa, pojilla on oma tähystystorni ulkona puskan päällä! Siellä ne monesti hengailevat keskenään ja katselevat ohikulkijoita. Onhan se kiva kun näkee paljon paremmin kuin aidan vierestä! Ja toisaalta mikäs onkaan kivempaa, kuin leikkiä niin, että Elmo karaa ympäri "puskaa" ja Tedi seisoo siellä päällä välillä hyökkäillen alas.. Kaikkea ne vaan keksii.
Huomenna meidän olisi tarkoitus lähteä käymään Paimiossa Match Showssa, hieman harjoittelua ennen Lohjan pentunäyttelyä. Minua vaan jännittää aivan kamalasti, että jos Tedi heittääkin kehässä aivan ranttaliksi, tai minä en osaakaan tehdä jotain.. No, tekemällä oppii ja Teppo on pentu, joten ei tarvitsisi jännittää, mutta saapa nähdä tuleeko sieltä EVA handlerin pyörtymisen johdosta :D Mutta näillä eväillä mennään ja lisää päivityksiä tulee varmaankin sitten meidän "kisamenestyksestä".